Hmm… en oikein tiedä, miten tätä kappaletta lähtisi kommentoimaan. Toisaalta tämä laulu syntyi helposti ja myöskin tuli lihaksi äänitteelle melko kivuttomasti, mutta myös vastakkainenkin näkökanta on olemassa. Jotenkin näin kai se meni…sen toisen näkökulman mukaan?
Hiihtolomalla 2003 oli vihdoinkin aikaa perehtyä uuteen rahalla ostettuun ystävääni ja tulimme vallan hyvin juttuun herttaisen sähköpianoni kanssa. Päätin keskusteluistamme innostuneena kaivaa yläasteen musiikinkirjan esille ja alkaa opettelemaan pop-pianosäestystä…hiukan turhautuneena mutta kolme hienoa sointua oppineena heitin kirjan nurkkaan ja rupesin kehittämään orastavaa rallin tynkää omalla -tämä plim plom on hyvä pim pom -tyylilläni.
Pari kolme päivää intensiivistä pianon hakkausta ja jonkinlainen pohja alkoi olla kasassa. Kertosäkeen melodia löytyi yhteen toiseen kappaleeseen tehdystä pätkästä…se istui mielestäni tähän niin hyvin, että tuo toinen raakile sai luvan luopua sävelistään. Taisteluparini Heikki saapui eräänä päivänä tarkistamaan aikaansaannosteni laadukkuutta ja kappaleen kelvolliseksi havaittuaan, aloimme yhdessä puntaroimaan, kuinka voisimme sovittaa rallin. Sen verran oli Coldplay soinut molempien kajareissa, että pääsimme lopulta aika nopeasti hyvään yhteisymmärrykseen ja saimme muutenkin selkeän vision siitä, miten biisi tulisi vetää. Treeniläävässämme palaset raksahtivat kohdalleen rumpujen ja basson osalta helposti. Parin kohdan sovitusta hinkattiin ja kokeiltiin noin viittä eri c-osaa, mutta muuten biisi valmistui hyvissä ajoin (musa edellisenä iltana ja teksti yöllä) ennen sovittua demotuspäivää.
Lopullisen tekstin kanssa tein töitä aika pirusti. Pisteen sanoitus on eräänlainen kokooma ja luotailee muita levyltä löytyviä raapustuksia. Kappale on selkeästi yksi meidän parhaista biiseistämme ja tämän laulu soi levyllä melkein samalla tavalla kuin alunperin meidän viiden muodostamassa aivoriihessä.
Bonuksena sinkulalta löytyy meidän Joensuussa äänittämä 7-minuttinen spektaakkeliversio Veri-kappaleesta, joka on varmasti tutustumisen arvoinen, sekä Tuukka Temosen ohjaama Aamun kuiskaus-video, jota voi katsella kaikki PC:n omistajat! Kannet ovat kuvien ja suunnittelun osalta jälleen Sampo Korhosen käsialaa ja niissä jatkuu tuommoinen antirock-poseeraus-henkinen tunnelma. Leuto on taas meininki Iittalan mummolassa otetussa kuvassa. Hyvää loppukesää optimisteille ja hengenheimolaisille toivotan jo alkavaa talvea…:)
janne/Stella